lauantai 13. lokakuuta 2012

You can walk straigh trough hell with a smile

Piti tänäviikoloppuna lähtee Oulaa kattomaan, mut oon sen verran flunssanen etten sit viittiny lähtee tartuttamaan :( Päivät menee vaihtelevasti ja mieliala pomppii ylös ja alas. Melatoniinia käytän tällä hetkellä unilääkkeenä, mut vaikka nukun hyvin, oon yhdenkin pienen ponnistelun jälkeen niin väsynyt ettei silmät pysy auki. Eilen oli ruotsinkoe ja sellanen lääkäripalaveri. Sieltä ku pääsin kotiin niin nukuin kolmen tunnin päiväunet... Tätä tapahtuu joka päivä. Oon yksinkertasesti niin väsyny etten jaksa tehdä yhtään mitään.

Ensviikolla alkaa syysloma ja odotan innolla että lähden äidin ja isän kanssa mökille, koska en päässy sinne sairastelun takia koko kesänä :(  No, onneks nyt pystyn lähtemään sinne. En oo tottunu olemaan kesäsin poissa sieltä. En muista yhtäkään kesää etten siellä ois ollut.

Torstaina oli kaiken maailman poliklinikkakäyntejä ja lääkärit oli tyytyväisiä kuulemaansa ja näkemäänsä. Tuntu tosi hyvältä kuulla, että enää multa ei oikeestaan etitä uusiutunutta syöpää, vaan seurataan hoitojen jälkivaikutuksia. Seuraava käynti on vasta 25.1.2013! Sillon magneettikuvaus (nukutuksessa) ja jos kaikki näyttää hyvältä, seuraavat magneetit ilmeisesti vasta vuoden päästä (nyt 6kk välein)!!! Wau, hyvä olo :)

Eilen oli tosiaan sellanen palaveri, johon osallistui mun ja vanhempieni lisäksi mua eniten hoitaneita lääkäreitä ja omahoitaja. Jännitin tapaamista paljon, mut kaikki meni hyvin ja sain paljon hyödyllisiä neuvoja ja tietoa. Lähinnä käsiteltiin sitä, miten saatais mulle mahdollisimman hyvä tulevaisuus. Aivan mahtava olo, kun niin vaikutusvaltainen porukka kerääntyi vain ja ainoastaan mun takia. Kiitos!

Tällä hetkellä mua edelleen kannustaa koulunkäyntiin se, että pääsisin sinne Salon Ammattiopistoon opiskelemaan ensi syksynä. Pääsisin vähän pois näistä kuvioista, tavallaan alottamaan alusta. Alottamaan sellasen "oman elämän". Paljon yksinkertaisia asioita pitää toki vielä opetella ennen kuin oon valmis sinne lähtemään, kuten ruuanlaitto, rahankäyttö ja lääkkeiden muistaminen ::) Unelmat kantaa eteenpäin, nyt mäki oon löytäny unelman joka ois mahdollista toteuttaa♥

Selailin netistä äsken kaikenmaailman uutisia ja tällainen pomppas mun eteen.. Kiusattu Amanda ei jaksanut enää. Mun piti pari kertaa jopa pysäyttää toi video, pysähtyä hengittämään, ennen kuin pystyin taas jatkamaan. Toivon jokaisen katsovan tuon videon, tajutakseen, mihin yksikin kuva netissä voi johtaa. Jokainen on joskus pahoittanut jonkun mielen. Tahallaan tai ei, ajatuksena satuttaa tai ei, yksikin sana, yksikin kuva, voi johtaa johonkin peruuttamattomaan. Amandan tarinan olisivat pystyneet ihmiset estämään. Moni ihminen on vain katsonut vierestä tämän nuoren kärsimystä, tekemättä mitään. Tällaiseen pitää puuttua..!

Tästä piti tulla muutaman lauseen päivitys kuluneesta viikosta, mutta tällasia hetkiä vaan tulee että tekstiä syntyy odotettua enemmän :) Nyt aloitan huoneen raivaamisen (ei tälläisen kaatopaikan järjestämistä voi edes siivoamiseksi sanoa :D ), hauskaa ja turvallista viikonloppua kaikille ♥


xox Verna

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti