lauantai 9. kesäkuuta 2012

Vääryys

Millaista vääryttä tämä elämä voi olla..? Tällä viikolla saanut kuulla ystävistäni niin huonoja uutisia... Sydän tuntuu raskaalta kantaa ja pala kurkussa ei mene nielemällä alas. Miten voin selviytymisestäni tuntea syyllisyyttä? Näköjään sekin on mahdollista... Mietin vain, että koska tämä paska loppuu? Koska se hyvä ja valoisa aika alkaa? Se normaali elämä... Sellaisia päiviä tai hetkiä toki elämääni nykyään kuuluu, mutta ei kuitenkaan tarpeeksi.

Onnea ja iloa tunnen, mutta paljon enemmän tuskaa ja kipua... Haloo Helsinki laulaa yhdessä laulussaan "Jos elämä ois helppoo, mä olisin pelkkä paskiainen." Se kuulosta tällä hetkellä järkevältä. Toisten niskaan sysätään niin paljon paskaa, ettei oikeesti jaksa enää. Osa saa elää "pilvilinnassa" ainakin koko nuoruutensa, ehkä pidemmällekin. Eikö elämän paskoja asioita voisi jakaa edes vähän tasaisemmin? Tälläkin hetkellä moni tuntemistani ihmisistä, jopa ystävistäni, taistelee hengestään, kun toisille elämä on itsestäänselvyys.

Leikkauksestani on reilu viikko aikaa. Olen toipunut suht nopeasti, mutta siitä perjantai aamusta asti kun sairaalaan lähdin, olen kärsinyt.. Kivutonta tuntia ei ole ollut. Ensin kärsin kivuista, joille ei löytynyt syytä -enkä saanut tarpeeksi kipulääkkettä. Kun kipujen syy löydettiin, kokeiltiin tulehdukseen antibiootteja, jotka eivät auttaneet. -enkä saanut tarpeeksi kipulääkettä. Sitten minut leikattiin ja siitä asti olen kärsinyt leikkauksen aiheuttamista kivuista.

Nyt tällä viikolla mukaan ovat tulleet ystävieni huonojen uutisten aiheuttamat henkiset kivut... Niiden kaikkien ajatusten lisäksi, joita ystävieni huonot uutiset herättävät - joudun aina uudestaan läpikäymään viimeisen kolmen vuoden tapahtumat pakolla. Niiltä en voi välttyä. Mieleen tulee oma sairastuminen, parhaan ystävän menettäminen, sekä kolmen muun läheisen menettäminen. Ja kaikkien noiden tapahtumien tuottamat ajatukset joudun läpikäymään siis yhä uudestaan ja uudestaan, kun tällaisia huonoja uutisia kuin nyt saan kuulla...

jatkan myöhemmin tästä lisää. Elämä on epäreilua. Voimia Veksu ja Oulis♥

xox Verna

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti