maanantai 14. toukokuuta 2012

Aika ja ikuisuus

Aika tuntuu kulkevan hirveetä vauhtia! Ja niin se taitaa kulkeakin. Muistan ku lapsena jos äiti sano mulle että "Odota viisi minuutia", niin siinä ajassa ois ehtiny maailmanloppu tulla. Se tuntui kamalan pitkältä ajalta. Nykyään viisi minuutia, ja jopa viisi tuntia kuluu ihan huomaamatta! Ja nyt kun miettii, just vasta mä olin se lapsi jonka käskettiin odottaa "vielä viisi minuutia"... Mihin on tää aika ja nää vuodet oikeen vieriny..?
     Välillä se on hyvä et aika kuluu nopeesti, mut välillä pitää pysähtyä miettimään. Miettimään mihin se aika on kulunut? Mihin sen ajan on kuluttanut? Onko sen tuhlannut turhaan murehtimiseen ja pelkäämiseen? Vai nauttimaan pienistä onnellisuuden hetkistä ja rakastamiseen? Minäkin syyllistyn turhaan murehtimiseen ja pelkäämiseen -ehkä vähän liikaakin. Mutta yritän tosissani kuluttaa aikani johonkin järkevään ja hyödylliseen. Jokaisella on kuitenkin rajattu aika elää täällä. Ei kukaan elä ikuisesti, ei kenelläkään ole ikuisuutta aikaa. Siksi pitää käyttää tää aika hyvin ja harkitusti.
     Toiset viedään meiltä täältä ihan liian aikaisin. Kai siihenkin on syynsä? Ja se syy on sellainen, jota ihminen ei pysty käsittämään, selittämään tai ymmärtämään. Oma elämä voi päättyä vaikka jo huomenna. Haluaisitko sä elää viimeisen päiväsi riidellen, vihaten ja murehtien? Vai rakastaen ja nauttien kaikesta mitä sinulla on?
Tässä löytämäni ihana biisi: Pricilla Ahn - Dream ja siihen sanat:


I was a little girl alone in my little world
who dreamed of a little home for me.
I played pretend between the trees,
and fed my houseguests bark and leaves
 and laughed in my pretty bed of green.

I had a dream
That I could fly from the highest swing.
I had a dream.

Long walks in the dark through woods
 grown behind the park
 I asked God who I'm supposed to be.
The stars smiled down on me
 God answered in silent reverie
I said a prayer and fell asleep.

I had a dream
That I could fly from the highest tree.
I had a dream.

Now I'm old and feeling grey
I don't know what's left to say about
this life I'm willing to leave.
I lived it full and I lived it well,
there's many tales I've lived to tell
 I'm ready now, I'm ready now,
I'm ready now to fly from the highest wing.

I had a dream.



Tässä kaikille vielä aforismi mietittäväksi:

LIVE LIFE AS IF YOU`LL DIE TOMORROW.
DREAM AS IF YOU´LL LIVE FOREVER.

xox Verna

2 kommenttia:

  1. yks kamalimpii asioi läheisen kuolemas on se et alkaa syyttää itseään kaikist tehdyist ja tekemättäjättämist asioist ja miettii et mitä jos... se saa ihmisen järjiltään

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. nimenomaan... miettii niitä hetkiä ku ois pitäny valita toisin.. ja niitä ku on sanonu pahasti yms.. syyllisyys on raskas taakka kantaa.

      Poista